Startup-tapahtuma Slush järjestettiin Helsingissä alkuviikosta. Slushissa oli vuonna 2008 250 kävijää ja ilmeisesti tänä vuonna tapahtumassa on vieraillut noin 20.000 ihmistä. Suomessa perustetaan nykyisin vuosittain noin 4.000-5.000 startup-yritystä. Suomen kolme suurinta veronmaksajaa vuonna 2017 tuli startup-yrityksenä tunnetuksi tulleesta Supercellistä. Startup-yritysten ja -yrittäjien vaikutus on nykypäivänä erittäin merkittävä myös kansantaloudellisesti.
Myös lainsäädännössä asiaan on reagoitu ja 1.4.2018 lähtien Suomeen tulevilla ulkomaan kansalaisilla on ollut mahdollisuus hakea kasvuyrittäjän oleskelulupaa Suomesta. Kasvuyrittäjän oleskelulupaa voi hakea henkilö, joka on perustanut tai aikoo perustaa oman startup- eli kasvuyrityksen Suomeen. Henkilön tulee toimia päätoimisesti vastuuasemassa yrityksessä. business Finlandin kasvuyrityksille suunnatun rahoituksen myöntämisen edellytykset olisivat lähtökohtana myös siinä, ketä pidetään kasvuyrittäjänä sovellettaessa ulkomaalaislakia.
Startup-yrityksellä tarkoitetaan siis nuorta ja pienehköä yritystä, joka tavoittelee nopeaa kasvua. Liikkeelle voi lähteä muutaman hengen tiimillä. Yrityksen odotetaan kuitenkin palkkaavan lähivuosina uusia työntekijöitä palvelukseensa, kun toiminta on laajentunut tarpeeksi. Olennaista on, että hakijalta löytyy innovatiivinen liiketoimintasuunnitelma, vaadittava osaaminen ja halu sitoutua yritystoimintaan. Lisäksi hakijalla tulisi olla tukenaan rahoitus ja riittävät resurssit alkuvaiheen kehityksen turvaamiseksi.
Hakumenettely on kaksivaiheinen:
- Hakijan on ensin haettava Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandilta lausuntoa startup-yrityksen toimintaedellytyksistä. Lausunnossa Business Finland arvioi, onko yrityksellä edellytykset nopeaan kansainväliseen kasvuun ja pärjääkö yritys kilpailulle. Mikäli lausunto puoltaa kasvuyrittäjänä toimimista, eli yrityksellä katsotaan olevan riittävät toimintaedellytykset, voidaan kasvuyrittäjän lupaa hakea Maahanmuuttovirastolta.
- Hakemus kasvuyrittäjän oleskeluluvasta tehdään Maahanmuuttovirastolle. Hakemukseen tulee liittää Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin puoltava lausunto. Hakemus on tehtävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa lausunnon antamisesta.
Jotta kasvuyrittäjän oleskelulupa voitaisiin myöntää hakijalle, myös muiden ulkomaalaislaissa säädettyjen oleskeluluvan edellytysten on täytyttävä. Tällainen edellytys on esimerkiksi hakijan riittävä toimeentulo. Maahanmuuttovirasto arvioi nämä muut ulkomaalaislain edellytykset. Maahanmuuttovirasto ei enää ota uudestaan kantaa liiketoimintaan liittyviin kysymyksiin, mistä Business Finland on jo lausunut.
Innovaatiorahoituskeskus tukee Suomeen rekisteröitäviä kansainvälisiä startup-yrityksiä myöntämällä niille rahoitusta. Rahoitus mahdollista nopean ja tehokkaan yritystoiminnan aloittamisen. Lisää rahoituksen ehdoista ja yrityksen toiminnalle asetetuista vaatimuksista voit lukea Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin verkkosivuilta.
Tämän lupatyypin käsittelyaika on myös poikkeuksellisen lyhyt. Maahanmuuttovirastosta päätös tulee lähtökohtaisesti viikoissa, jos hakemuksessa on kaikki kunnossa. Suomessa tähän selkeästi panostetaan nyt paljon, mistä kertoo mm. se, että maahanmuuttovirastolla oli Slushissa oma ständi. Hyvä näin, osaajia Suomi tarvitsee aina!