Naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on yksi keskeisistä tuoreen hallitusohjelman linjauksista. Hallitusohjelman mukaan naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan on tarkoitus puuttua rikoslain uudistuksilla, minkä lisäksi seksuaali- ja väkivaltarikosten uhrien auttamiseen pyritään kohdistamaan lisää resursseja. Toimistossamme työskennellään säännöllisin väliajoin sellaisten rikosjuttujen parissa, joissa on kyse naisiin tai lapsiin kohdistuneesta väkivallasta. Myös meillä työskentelevät opiskelijat pääsevät auttamaan kyseisissä toimeksiannoissa. Olemme koonneet tähän artikkeliin tietoa siitä, minkälaisia muutoksia tulevan hallituksen on tarkoitus toteuttaa naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumisen osalta sekä mietteitämme muutosten mahdollisista vaikutuksista.
Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on toteuttaa ensinnäkin seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus. Lähtökohtina uudistuksessa ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Hallitusohjelmassa linjataan, että raiskauksen määritelmä muutetaan suostumusperusteiseksi. Tällä hetkellä rikoslain raiskauksen tunnusmerkistössä korostuu väkivallan käyttö ja väkivallalla uhkaaminen. Rikoslain mukaan raiskauksesta tuomitaan se, joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää väkivaltaa. Raiskauksen tunnusmerkistö täyttyy myös silloin, kun henkilö on sukupuoliyhteydessä toisen kanssa käyttäen hyväkseen sitä, että toinen on tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia kykenemätön puolustamaan itseään tai ilmaisemaan tahtoaan. Hallitusohjelman linjauksen mukaan tulevaisuudessa raiskauksesta voitaisiin tuomita jo sillä perusteella, ettei uhri ole antanut suostumustaan sukupuoliyhteyteen.
Etukäteen on vaikea arvioida, mikä muutoksen konkreettinen merkitys tulee tosiasiassa olemaan, vaikka muutos kuulostaakin erittäin tuntuvalta. Lainmuutoksen jälkeenkin suostumus oletettavasti voi olla edelleen hiljainenkin eikä internetin viihdesivustoilla liikkunutta kaavaketta tarvitse täyttää. Kaavaillulla lainmuutoksella halutaan kuitenkin selkeästi viestittää sitä, että kummankin osapuolen tulee olla varma siitä, että toinen osapuoli haluaa seksuaalista kanssakäymistä toisen osapuolen kanssa. Näyttötaakka suostumuksen puutteesta säilynee edelleen syyttäjällä.
Hallitusohjelman linjauksen mukaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tullaan puuttumaan lainsäädäntötoimin myös säätämällä rikoksen tekeminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta rangaistuksen koventamisperusteeksi. Tällä hetkellä rikoslaissa on lueteltu rangaistusten koventamisperusteina muun muassa rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, etniseen alkuperään, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta.
Tilanne ei muodollisesti juurikaan muutu aiemmasta, sillä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä tavoitteleva Istanbulin sopimus on ollut käytännössä suoraan sovellettavissa. Istanbulin sopimuksessa on määritelty, että sukupuoleen perustuva vaikutin toimii rangaistuksen koventamisperusteena. Tosiasiassa siihen on kuitenkin vedottu suhteellisen harvoin eikä säännöstä ole sovellettu laajamittaisesti käräjäoikeuksissa, minkä vuoksi koventamisperusteen sisällyttäminen suoraan rikoslakiin tulee hyvin todennäköisesti ankaroittamaan rangaistuksia.
Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan pyritään puuttumaan myös laatimalla erityinen naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma. Ohjelmaan kuuluu muun muassa uhrien tukipalvelujen ja turvakotien kapasiteetin lisääminen siten, että se täyttää Euroopan neuvoston laatiman Istanbulin sopimuksen asettamat edellytykset palvelujen saatavuudesta. Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta tullaan huolehtimaan myös muilta osin.
Hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota myös lapsiin kohdistuneeseen väkivaltaan puuttumiseen. Tarkoituksena on ensinnäkin laatia kansallinen toimeenpanosuunnitelma Lanzaroten sopimuksesta ja samalla varmistaa tukipalveluiden tarjoaminen seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneille lapsille. Tavoitteena on laajentaa Lastenasiantalo-mallia, jonka tarkoituksena on auttaa seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kokeneita lapsia toipumisessa.
Hallitusohjelmassa linjataan, että törkeimpien väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistavuutta tullaan arvioimaan uudelleen niin, että rangaistukset olisivat oikealla tasolla ensinnäkin suhteessa teon vahingollisuuteen. Toiseksi rangaistusten tulisi olla oikeassa suhteessa verrattuna muista rikoksista tuomittaviin rangaistuksiin. Erityisesti lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset tulevat olemaan huomion kohteena ja lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia on tarkoitus korottaa.
Seksuaalisen väkivallan ehkäisyä ja itsemääräämisoikeutta pyritään vahvistamaan myös kohdentamalla resursseja sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Pakkoavioliittojen mitätöinnin mahdollisuutta ja niiden kriminalisointia tullaan myös selvittämään. Hallitusohjelmassa todetaan lisäksi, että ihmiskaupan uhrien auttamisesta tullaan laatimaan oma lakinsa ja heidän auttamisekseen toteutetaan tarpeellisia palveluita.
Hallitusohjelmassa parannetaan nimenomaan asianomistajien asemaa. Tutkimusten mukaan rangaistusten koventaminen ei lähtökohtaisesti vähennä rikollisuutta seksuaali- ja väkivaltarikosten ollessa kyseessä, mutta uhrin kannalta oikeudenmukaiselta tuntuvalla rangaistuksella on toki merkitystä. Rangaistusten koventamista olennaisempaa, on uhrien auttaminen ja tuki, mihin myös selkeästi pyritään panostamaan aiempaa enemmän.
Kuten yllä olevasta käy ilmi, hallitusohjelmassa on lueteltu varsin merkittäviä toimia seksuaalirikollisuuden ja sukupuoleen liittyvän väkivallan osalta. Näyttäisi siltä, että toimien tarkoituksena on ennen kaikkea jälkikäteinen puuttuminen. Toimet nimittäin kohdistuvat jo tapahtuneisiin rikoksiin ja rikosten uhrien auttamiseen. Hallitusohjelmassa ei sen sijaan ole varsinaisesti mainittu konkreettisia keinoja, joilla rikosten syntymistä voitaisiin ehkäistä. Ohjelmassa on vain todettu yleisluontoisesti, että naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa pyritään ennaltaehkäisemään. Olisi mielenkiintoista tietää, onko hallitusohjelmaa laadittaessa ylipäätään pyritty miettimään, miten seksuaalirikoksia taikka naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa voitaisiin konkreettisin toimin ehkäistä ennalta. Emme ole kriminaalipolitiikan asiantuntijoita, joten meillä itsellämme ei ole asiantuntemusta arvioida, millaisia kyseiset toimet voisivat olla. Rikosten ennaltaehkäisy lienee aina hankalampaa kuin rikoksista rankaiseminen tai uhrien auttaminen, mutta rikosten ennaltaehkäisyä voidaan silti pitää kriminaalipolitiikan tärkeimpänä tavoitteena.
Kirjoituksen on laatinut oikeustieteen opiskelija Sonja,
joka työskentelee toimistossamme harjoittelijana.