Opiskelijavaihto Balilla Indonesiassa

Linnea vietti kevätlukukauden 2018 vaihto-opintojen merkeissä Balilla Indonesiassa ja kertoo seuraavaksi missä merkeissä vaihto sujui niin vaihtokohteen valinnan, hakumenettelyn, opintojen, asumisen ja kuin vapaa-ajan kanssa.

Vaihtokohteen valinta ja hakumenettely

Turun yliopistolla on useita vaihto-ohjelmia, joiden kautta voi lähteä vaihtoon. Minua houkutti vaihtokohde hieman kauempaa ja aivan erilaisesta kulttuurista, jossa opiskelu ei olisi rankkaa ja jossa olisi paljon vapaa-ajan aktiviteetteja. Hain aluksi Turun yliopiston kautta kahdenvälisiin kohteisiin ja Turun yliopisto hyväksyikin minut alustavasti vaihto-opiskelijaksi Sri Lankaan. Kaikki ei kuitenkaan sujunut kuin suunniteltu ja lopulta vaihto Sri Lankalle ei onnistunut.

Ehdin kuitenkin hakea vielä ulkopuolisen organisaation kautta vaihtoon Aasiaan vielä samalle lukukaudelle. Tässä vaiheessa minulla ei ollut vaihtoehtoina kuin Bangkok Thaimaassa ja Bali Indonesiassa. Koska Thaimaa oli paikkana tutumpi, päätin lähteä Balille. Bali on ainakin Turun oikkareiden keskuudessa ollut hyvin suosittu vaihtokohde ja sen takia vaihtopaikka vähän jopa epäilytti. Koska olin jo ehtinyt Sri Lankan vaihdon takia irtisanoa asuntoni, päätin kuitenkin lähteä. Ja Balille lähteminen olikin näin jälkeenpäin katsottuna paljon parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi Sri Lanka ja lähtemistä en ole missään vaiheessa katunut.

Hakumenettely vaihtoon oli hyvin helppoa. Täytin hakemuksen organisaation nettisivuilla ja seuraavana päivänä sain hyväksynnän hakemukselle. Tämän jälkeen sain kattavan perehdytyspaketin, jossa oli ohjeet muun ohessa kurssien valintaan ja opiskelijaviisumin hankintaan. Viisumin hankinta itsessään oli hyvin helppoa. Viisumin saamiseksi täytyy olla suosittelukirje vaihtoyliopistolta, kaksi passikuvaa, lentolippu pois Indonesiasta sekä riittävä summa rahaa tilillä. Suosittelukirje lähetettiin vaihto-organisaation kautta ja viisumihakemus liitteineen jätettiin Indonesian suurlähetystöön Kuusisaareen. Viisumi oli valmis haettavaksi muutamassa päivässä.

Vaihdon rahoitus

Kuten aiemmin kerroin, itse hankittua vaihtopaikkaa varten on mahdollista saada Turun yliopistolta yleistä apurahaa. Apurahaa voi saada matkakustannuksiin ja elämisestä aiheutuviin kustannuksiin, mutta ei lukukausimaksuihin. Siten melkein 2000 euron lukukausimaksu tuli kustannettua itse. Apurahaa voi hakea kaksi kertaa vuodessa, muistaakseni lokakuussa ja huhtikuussa. Koska apurahan hakuaika oli vasta huhtikuussa, oli ehdottoman tärkeää, että minulla oli säästöjä vaihtoa varten. Apurahan lisäksi vaihtoon saa opintotukea, opintotuen asumislisää sekä korotettua opintolainaa. Aasiassa eläminen oli halpaa, joten hyvin pienilläkin säästöillä pärjäsi hyvin. Monien opiskelukavereideni kuukausibudjetti vaihtoon oli halvimmillaan 700 euroa. Itsellä meni kuitenkin reippaasti tätä enemmän.

Opiskelu vaihdon aikana

Vaihtopaikan vahvistamisen jälkeen vaihto-organisaatio lähetti listat mahdollisista kursseista ja niihin piti ilmoittautua noin kuukausi ennen vaihdon alkamista netissä. Jokaisen opiskelijan oli valittava vähintään kolme kurssia ja lisäksi jokaiselle oli pakollinen kuuden opintopisteen laajuinen Indonesian kielen kurssi. Valittavana oli kursseja kauppatieteen puolelta sekä Aasian politiikkaan ja kulttuuriin liittyviä kursseja. Kuukautta ennen vaihtoa opiskelijat saivat valmiit lukujärjestykset missä näkyivät valitut kurssit ja niiden aikataulu.

Yksi lukukausi kesti neljä kuukautta ja puolessa välissä oli viikon mittainen loma. Läsnäolo-opetusta oli aina joka viikko maanantaista keskiviikkoon. Torstaina oli joko excursio tai workshop ja perjantai oli aina vapaa. Itsellä kävi tuuri kurssivalintojen kanssa, sillä keskiviikkokin oli minulla täysin vapaa, koska minulla ei ollut minkään kurssin luentoja tällöin. Opinnot koostuivat luennoista sekä yksilö- ja ryhmätehtävistä. Esitelmiä oli yllättävän paljon ja jokaisella kurssilla minulla taisi olla lukukauden aikana kaksi yksilö- tai ryhmäesitelmää. Tenttiviikkoja oli kaksi eli välitentit pidettiin ennen lukukausitaukoa ja viimeiset tentit ennen valmistumispäivää. Kurssit olivat hyvin helppoja ja niiden laatu vaihteli. Joissain kursseilla opettajat eivät ilmestyneet tunneille ja välillä opettajat eivät puhuneet hyvää englantia. Jotkut opettajat puhuivat taas hyvinkin sujuvaa englantia ja olivat tarkempia sen kanssa, että opiskelijat saapuivat tunnille ja opiskelivat ahkerasti.

Kuitenkin opintojen laatua Balilla ei voi edes vertailla opintojen kanssa Suomessa. Pääpaino vaihdossa ei kuitenkaan ollut opiskelu vaan muiden taitojen kuten kielitaidon ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Esimerkiksi Indonesian kielikurssista oli paljon hyötyä, sillä Indonesian kieli on suhteellisen helppo oppia. Balilla saikin paljon etua siitä, että osasi paikallista kieltä. Esimerkiksi ostosten hinnan torilla sai paikallisella kielellä neuvoteltua alemmaksi kuin tavalliset turistihinnat.

Asuminen

Kuten Aasiassa yleensä myös Balilla asuminen on halpaa. Koska hintataso on merkittävästi Euroopasta poikkeavaa, opiskelijat asuvat yleensä melko hulppeasti. Vuokrasin yhdessä 11 kanssaopiskelijan kanssa villan, jossa oli 12 erillistä pientä asuntoa sekä muurein ympäröity piha uima-altaineen. Kämppikseni olivat kotoisin Saksasta, Ranskasta ja Belgiasta. Asunnossa oli makuuhuone, wc, jääkaappi sekä terassi tai parveke. Keittiötä ei meillä ollut, mutta syöminen ulkona tuli jopa halvemmaksi kuin raaka-aineiden ostaminen marketista. Vuokra oli yhdeltä alle 300 euroa kuukaudessa ja se sisälsi siivouksen pari kertaa viikossa, puutarhurin ja allaspojan. Sähköä myytiin prepaidina ja se piti itse käydä ostamassa ennakkoon Circle K:stä. Pyykkääminen hoidettiin naapurissa olevassa pesulassa. Asuminen Balilla oli siten hyvin helppoa, sillä minun ei tarvinnut kokata, siivota tai pyykätä neljään kuukauteen.

Liikkuminen

Balilla ei ole joukkoliikennettä vaan paikasta toiseen voi liikkua joko omalla skootterilla tai taksilla. Käytännössä lähes jokainen vaihto-opiskelija vuokrasi oman skootterin, sillä se takasi joustavan liikkumisen paikasta toiseen. Balilla liikennettä on hyvin paljon, joten autolla liikkuminen on erittäin hidasta. Esimerkiksi 12 kilometrin matka villaltamme yliopistolle vei omalla skootterilla alle puoli tuntia, kun taas autolla meni reilu tunti. Vaihtoehtona oli myös moottoripyörätaksi, jolla meni sama aika, mutta taksimafioiden reviirien takia tällaisen tilaaminen oli paikoin hyvin vaikeaa. Balin liikenne on kaoottista ja vaikutti aluksi hyvin pelottavalta ajaa. Koska liikenne ei ollut turvallisin mahdollinen, ostimme itsellemme parhaimmat kypärät mitä saarelta sai. Itseasiassa Balilla kypärän käyttäminen on pakollista ja poliisi pysäyttelikin ahkerasti turisteja, jotka ajoivat ilman kypäriä (ja vaativat rahaa). Ja kansainvälinen ajokorttihan tulee yleensä olla ajettaessa EU-maiden ulkopuolella.

Vapaa-aika

Vapaa-ajan mahdollisuuksia Balilla oli hyvin paljon. Meitä vaihtareita oli yliopistossamme reilu kaksikymmentä, joten meistä muodostui vaihdon mittaan hyvin tiivis porukka. Yleensä koulupäivien jälkeen menimme porukalla rannalle, surffaamaan tai joogatunneille. Viikonloput kuluivat yleensä matkustaessa. Matkustimme ainoastaan Indonesian sisällä, sillä sen lisäksi, että opiskelijaviisumilla ei saanut matkustaa Indonesian ulkopuolelle, syynä oli myös se, että Indonesiassa ja jopa pelkästään Balilla oli paljon nähtävää. Matkat taittuivat lähinnä omalla skootterilla. Perinteisten turistinähtävyyksien lisäksi kävimme monissa paikoissa, jotka vain paikalliset tiesivät.

Kaiken kaikkiaan vaihtoon lähteminen on ollut ehkä jopa elämäni paras kokemus. Vaihdosta jäi käteen kehittyneet kielitaidot, paljon hyviä muistoja ja joukko ihania ystäviä kenen kanssa edelleenkin pidän säännöllisesti yhteyttä.

Vaihto-opinnot Italiassa

Sonja oli vaihdossa myös kevätlukukautena 2018, mutta Milanossa Italiassa. Seuraavaksi hän kertoo kokemuksistaan vaihdon aikana.

Vaihtokohteen valinta ja hakumenettely

Helsingin yliopistolla on ympäri maailmaa lukuisia sopimusyliopistoja, joissa on mahdollista opiskella oikeustiedettä. Vaihtokohteita löytyy lähes jokaisesta EU-maasta, minkä lisäksi vaihtokohteita on myös muun muassa Australiassa, Kiinassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Venäjällä. Vaihto-ohjelmasta riippuen vaihtoon voi hakea syys- tai kevätlukukaudeksi taikka kokonaisen lukuvuoden ajaksi. Mahdollista on myös hakea kesävaihtoon, jonka pituus on tyypillisesti muutamia viikkoja.
Valintakriteereinä hakuprosessissa ovat opintomenestys, suoritettujen opintojen määrä ja opiskelijan kirjoittama motivaatiokirje. Opiskelijan tulee lisäksi laatia opintosuunnitelma vaihdon aikana suoritettavista opinnoista. Opintosuunnitelma liitetään hakemukseen. Lisäksi opiskelijan on täytettävä kielitaitovaatimukset, mikä saattaa edellyttää erillistä kielitaitokokeen suorittamista.

Itse painotin vaihtokohteen valinnassa opiskelijavaihdon tarjoamaa kokemusta yliopiston sijaan. Valitsin vaihtokohteeni siis sen perusteella, missä maassa haluaisin seuraavan kevääni asua ja minkä maan kulttuuriin halusin tutustua. Valinnassa painoivat myös vaihtokohteen keskeinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet viikonloppureissujen toteuttamiseksi. Loppujen lopuksi olin myös yliopistooni erittäin tyytyväinen, joten valinta oli kaikin puolin onnistunut.

Vaihdon rahoitus

Vaihto-opintoihin on useimmiten mahdollista saada taloudellista tukea. Apurahojen suuruudet vaihtelevat sen mukaan, minkä vaihto-ohjelman kautta vaihtoon lähtee. Esimerkiksi Erasmus-opiskelijat saivat apurahaa vuonna 2018 240-300 euroa riippuen kohdemaasta. Mikäli opiskelija lähtee vaihtoon sellaiseen yliopistoon, jolla on kahdenvälinen sopimus oman yliopiston kanssa, saa opiskelija pääsääntöisesti apurahan ilman erillistä hakemusta. Tällöin yliopisto huolehtii useimmiten myös kurssi- ja lukukausimaksuista, eikä opiskelijan tarvitse maksaa niitä itse. Useimmiten opiskelijalla on mahdollisuus saada apurahaa myös silloin, kun hän on hankkinut vaihtopaikan itse sellaisesta yliopistosta, jolla ei ole vaihtosopimusta kotiyliopiston kanssa. Tällöin lukukausimaksut saattavat kuitenkin tulla opiskelijan kustannettaviksi.

Opiskelijat saavat vaihto-opintojen ajalle myös opintotukea, asumislisää ja opintolainaa. Lisäksi apurahoja voi itse hakea useilta eri yhdistyksiltä ja säätiöiltä. Vaihdossa rahaa kuluu tyypillisesti melko paljon, minkä vuoksi rahaa kannattaa säästää etukäteen.

Opiskelu vaihdossa

Ilmoittautuminen kursseille tapahtui vasta paikan päällä Milanossa. Lopulliset kurssivaihtoehdot julkaistiin käytännössä vasta kaksi viikkoa ennen lukukauden alkua. Jokaisesta kurssista järjestettiin aloitusluento, jossa käytiin läpi kurssin ohjelma ja tavoitteet. Useat vaihto-opiskelijat kävivät tutustumassa eri kursseihin niiden aloitusluennoilla, minkä jälkeen opiskelijat valitsivat itselleen ne kurssit, joilla halusivat jatkaa. Aineopintojen lisäksi vaihto-opiskelijoille tarjottiin myös italian kielen kursseja.

Opiskelu Milanon yliopistossa oli hyvin erilaista kuin mihin olin Helsingin yliopistossa tottunut. Luennot olivat pakollisia (80 % läsnäolo) ja minulla oli luentoja maanantaista perjantaihin. Suurin ero liittyi ryhmäkokoihin. Olin tottunut kotiyliopistossani siihen, että luennoilla on yhtä aikaa 200 opiskelijaa eikä opiskelijoilta vaadita erityistä aktiivisuutta. Milanon yliopistolla ryhmäkoko vaihteli kuitenkin 4-10 opiskelijan välillä niillä kursseilla, joita suoritin. Opiskelijoilta edellytettiin aktiivista osallistumista luentojen aikana käytäviin keskusteluihin ja professori saattoi testata jokaisen osaamista osoittamalla kysymyksiä tietylle henkilölle.

Kaikkien kurssien loppukokeet järjestettiin lukukauden lopussa. Italiassa kokeet ovat tyypillisesti suullisia kokeita ja itsekin pääsin osallistumaan tällaiseen kokeeseen. Suullinen koe on keskustelutyylinen tilanne, jossa opettaja kyselee kysymyksiä kurssin aihealueista ja testaa opiskelijan osaamista. Mikäli opiskelija ei osaa heti vastata kysymykseen, saattaa opettaja auttaa opiskelijaa johdattelemalla oikeaan aiheeseen. Itse jännitin suullista koetta ennakkoon melko paljon, mutta koe meni loppujen lopuksi hyvin ja lähdin kokeesta yhtä kokemusta rikkaampana. Muutamilla kursseilla arvostelu perustui loppukokeen sijaan esitelmään tai kotiesseeseen.

Vaihto-opintojen kohokohta oli erään kurssin kanssa järjestetty opintomatka Luxemburgiin Euroopan unionin tuomioistuimeen. Pääsimme vierailun aikana tutustumaan tuomioistuimen toimintaan, työntekijöihin ja rakennukseen, minkä lisäksi meille tarjoutui myös mahdollisuus päästä seuraamaan erään oikeudenkäynnin suullista käsittelyä.

Milano ei ole asumiskustannuksiltaan opiskelijaystävällisin kaupunki. Yksityiseltä vuokrattujen huoneiden kuukausivuokra vaihtelee keskimäärin 500 ja 1000 euron välillä riippuen asunnon sijainnista. Pienten yksiöiden kuukausivuokrat taas vaihtelevat tyypillisesti 700 ja 1300 euron välillä. Yliopistoilla on omia asuntoloita, joista opiskelijat saavat vuokrata huoneita halvempaan hintaan. Huoneet jaetaan tyypillisesti kahden opiskelijan kesken. Keittiö ja kylpyhuoneet taas saatetaan jakaa kymmenen muun opiskelijan kanssa. Yliopiston asuntoloissa ei kuitenkaan ole tilaa kaikille opiskelijoille, minkä lisäksi niistä suurin osa sijaitsee kaupungin laidalla kaukana keskustassa sijaitsevasta yliopistokampuksesta.