Suomessa määrätään lähestymiskieltoja vuosittain yli tuhannelle henkilölle. Lähestymiskiellon on tarkoitus ehkäistä ennalta henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvia rikoksia sekä vakavaa häirintää. Siten lähestymiskieltoa voidaan hakea, mikäli on joutunut esimerkiksi perheväkivallan uhriksi ja on todennäköistä, että rikos voi tapahtua tulevaisuudessa uudestaan.
Lähestymiskielto määrätään, mikäli on aihetta epäillä, että henkilö, jota vastaan lähestymiskieltoa pyydetään, tekisi edellä mainittuihin oikeushyviin kohdistuvan rikoksen taikka aiheuttaisi vakavaa häirintää. Tällaista häirintää voi esimerkiksi olla rikoslain vainoamisen tunnusmerkistön täyttävät teot. Arviossa otetaan huomioon jo tapahtuneen rikoksen laatu ja toistuvuus sekä uusien rikosten todennäköisyys.
Perusmuotoinen lähestymiskielto tarkoittaa sitä, ettei lähestymiskieltoon määrätty henkilö saa tavata kiellolla suojattua henkilöä tai ottaa taikka yrittää ottaa häneen yhteyttä. Suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkaileminen on myös kiellettyä.
Mikäli perusmuotoinen lähestymiskielto ei ole riittävä rikoksen uhan tai häirinnän torjumiseksi, voidaan määrätä laajennettu lähestymiskielto. Tällöin lähestymiskielto voidaan määrätä koskemaan oleskelua suojattavan henkilön asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun vakituisen oleskelupaikan läheisyydessä.
Mikäli suojattava henkilö ja henkilö, jota vastaan kieltoa haetaan, asuvat samassa asunnossa, voidaan määrätä perheen sisäinen lähestymiskielto. Tällöin lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava asunnosta eikä hän saa palata sinne.
Lähestymiskielto voidaan määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Kieltoa voi hakea uudestaan, jolloin voidaan määrätä uusi lähestymiskielto enintään kahdeksi vuodeksi. Perheen sisäinen lähestymiskielto on voimassa kuitenkin enintään kolme kuukautta. Perheen sisäisen lähestymiskiellon jatkokin voidaan määrätä vain kolmen kuukauden mittaiseksi.
Lähestymiskieltoa haetaan käräjäoikeudelta ja pyynnön voi tehdä joko asianomainen itse taikka syyttäjä, poliisi tai sosiaaliviranomainen. Heti voimaan tulevan väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä päällystöön kuuluva poliisi tai syyttäjä. Päätös menee tällöin viipymättä käräjäoikeuden tutkittavaksi. Pyynnön voi tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti.
Lähestymiskiellosta annetun lain 14 §:n mukaan asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan. Jos on painavia syitä olemassa, voidaan asian hävinnyt osapuoli velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Lähestymiskieltoasiassa on mahdollista saada oikeusapua ja myös oikeusturvavakuutus saattaa kattaa kustannukset.
Lähestymiskiellon tehokkuudesta suojaavana toimenpiteenä on käyty varsin paljon julkista keskustelua. Lähestymiskiellon rikkominen on säädetty rangaistavaksi teoksi rikoslaissa. Sen rangaistusasteikko ulottuu sakosta yhden vuoden mittaiseen vankeusrangaistukseen. Kiellon rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos, jonka syyttäjä vie oikeuteen. Näkemyksemme mukaan lähestymiskielto on varsin tehokas niitä henkilöitä vastaan, jotka ymmärtävät rangaistusuhan ja antavat sille merkitystä. Poliisilta avun saaminen on myös nopeampaa ja helpompaa, jos uhkan muodostavalle henkilölle on määrätty lähestymiskielto. Toki osalle lähestymiskiellolla ei ole juuri mitään merkitystä, mutta kokemuksemme mukaan niitä henkilöitä on suhteellisen harvassa.
Toimistomme on avustanut päämiehiämme lukuisissa lähestymiskielto- ja rikosprosesseissa. Meillä on erittäin laaja kokemus kaikenlaisissa rikosasioissa ja niihin liitännäisissä prosesseissa. Mikäli tarvitset avustajan lähestymiskieltoa koskevassa asiassa voit olla meihin yhteydessä puhelimitse 09 5413 973, sähköpostilla toimisto@aamannisto.fi, yhteydenottolomakkeen kautta tai tulla suoraan käymään toimistollamme Espoon Leppävaarassa.