Moikka kaikille!
Viime syksynä minua potkaisi onni, sillä pääsin tekemään notaarityötäni rikosoikeudesta. Rikosoikeus on kiinnostanut minua oikeastaan lapsesta saakka, joten notaarityön tekeminen juuri tästä oikeudenalasta tuntui innostavalta sekä kaikista luontevimmalta.
Halusin hieman haastaa itseäni, joten päätin valita aiheen, josta en tiennyt etukäteen kovin paljoa. Siten notaarityöni aiheekseni valikoitui järjestäytynyt rikollisuus. Aihe tuntui mielenkiintoiselta siihen liittyvien monipuolisten kysymysten ja ongelmien vuoksi. Esimerkiksi jo sen määrittely, mitä järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan, on oikeuskäytännössä osoittautunut haastavaksi. Lisäksi rikosoikeuden ydinperiaatteisiin kuuluu niin sanottu tekorikosoikeudellinen periaate, jolla yksinkertaistettuna tarkoitetaan sitä, että rangaistavan käyttäytymisen tulee perustua henkilön tekoihin. Periaatteen mukaan ei siis voida rangaista ketään hänen yleisen elämäntyylinsä tai vaikkapa mielipiteidensä perusteella, jos hänen toimintansa ei täytä jonkun rikoksen tunnusmerkistöä. Järjestäytyneen rikollisuuden kannalta tulee siten esimerkiksi oleelliseksi analysoida sitä, kuinka paljon rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa voi koventaa rangaistusta yksittäisen tekijän osalta.
Seminaarityön tai esseen voi tehdä monella eri tavalla ja olen opiskelujeni aikana havainnut eri ihmisillä olevan hyvin erilaiset työskentelytavat. Yleensä aloittaessani koulutöiden tekemisen, pyrin luomaan tutkittavaan aiheeseen kattavan katsauksen virallisaineistoihin ja oikeuskirjallisuuteen perehtymällä. Näin tein tälläkin kertaa. Yritän näin muodostaa jonkin sortin aikajanan sekä mahdollisimman laajan yleiskuvan siitä, miten tutkittavaa aihetta koskeva lainsäädäntö on kehittynyt sekä siitä, minkälaisiin ratkaisuihin tuomioistuimet ovat lakia soveltaessaan päätyneet. Täten katsoin luontevaksi aloittaa tarkasteluni vuodesta 1976, jolloin järjestäytyneestä rikollisuudesta tuli niin sanottu rangaistuksen koventamisperuste. Tästä olen siirtynyt eteenpäin kohti nykyaikaa, samalla tehden muistiinpanoja. Kartoitettuani aihepiirin kattavasti ja hankittuani laajan kokonaiskuvan aiheestani aloitin varsinaisen kirjoitustyön. Itse kirjoitustyöhön käytin aikaa noin viikon verran.
Kuten kaikki varmasti osaavat arvata, tämä seminaarityö tehtiin poikkeusoloissa. Viime keväänä koko Helsingin yliopisto siirtyi koronaviruksen takia etäopetukseen ja etäopetus jatkui myös tämän seminaarin ajan syksyllä. Emme siis pitäneet perinteiseen tapaan esityksiä toisillemme, vaan arvioimme ryhmämme kesken toistemme töitä kirjallisesti kotoa käsin. Tämä oli tietysti seminaarin tarkoituksen kannalta harmi, mutta täytyy silti iloita siitä, että nykypäivänä etäopetus on kuitenkin mahdollista. Joitakin vuosikymmeniä sitten tämän kaltainen järjestely olisi ollut mahdotonta järjestää ja vastaavassa tilanteessa olisi todennäköisesti koko lukukausi peruttu. En siten viitsinyt surra omaa tilannetta, joka olosuhteet huomioon ottaen oli kuitenkin varsin hyvä.
Notaarityöni on tietysti näissä olosuhteissa varsin vähämerkityksellinen asia, mutta ei koronaviruksen aiheuttamaa päänvaivaa voinut tässäkään asiassa voi täysin sivuttaa. Esimerkiksi kirjallisten lähteiden hyödyntäminen oli huomattavasti hankalampaa, yliopiston kirjaston ollessa pääosin kiinni. Toisaalta kirjallisia teoksia on yliopiston tarjoamien tietokantojen ansioista kuitenkin saatavilla. Lisäksi niin sanotut virallislähteet kuten lait, tuomioistuinten ratkaisut sekä lain esityöt ovat tietysti internetissä.
Sain seminaarin lopulta kunnialla maaliin pienistä vaikeuksista huolimatta. Uskon kirjallisten töiden tekemisen kehittävän itseäni opiskelijana ja tulevana juristina. Kirjoitusprosessi itsessään kehitti ennen kaikkea tiedonhankintataitojani sekä argumentoimista. Luonnollisesti opin myös paljon oman työni aiheesta eli rikoksen tekemisestä osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa rangaistuksen koventamisperusteena. Kaiken kaikkiaan seminaari oli lopulta varsin palkitseva kokemus ja uskon seminaarin antaman opin hyödyttävän minua niin opiskelijana kuin tulevana juristinakin.
Tsemppiä kaikille näinä vaikeina aikoina ja hyvää alkavaa kevättä!
-Jaakko