Lapsiperheessä vanhempien ero asettaa vanhemmat useiden kysymysten eteen. Esiin nousevia kysymyksiä ovat muun muassa: kumman luona lapset eron jälkeen asuvat ja mistä asioista vanhemmat voivat päättää yksin ja mistä tulee päättää yhdessä? Pääsääntönä on, että vanhemmat sopivat keskenään lasta koskevista asioista, mihin kuuluu esimerkiksi lasten huolto, asuminen ja elatus, mutta tämä voi riitaisissa tilanteissa osoittautua mahdottomaksi. Viime kädessä asiaan voidaan hakea ratkaisua oikeusteitse. Tässä artikkelissa keskitymme käsittelemään tilannetta, jossa lapsi on toisen vanhemman yksinhuollossa ja vanhempi haluaa muuttaa lapsen kanssa esimerkiksi toiselle paikkakunnalle.
Jos muutolla on vaikutusta lapsen oikeuteen tavata toista vanhempaansa, siitä on ilmoitettava
Vuoden 2019 lainuudistuksen myötä lakiin lisättiin säännös, joka koskee ilmoitusvelvollisuutta muuttotilanteessa. Lain mukaan vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla on vaikutusta lapsen huoltoon tai tämän oikeuteen tavata toista vanhempaansa tai muuta läheistään. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ja, jos mahdollista, vähintään kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa. Laki ei edellytä ilmoituksen tekemistä tietyssä muodossa, mutta mahdollisten väärinymmärrysten välttämiseksi ilmoitus kannattaa antaa kirjallisesti.
Ilmoitusvelvollisuus koskee siis vain sellaista muuttoa, jolla on tosiasiallisesti vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Esimerkiksi siis ilmoitusvelvollisuus ei synny sellaisissa tilanteissa, jossa muutolla ei ole vaikutusta lapsen päivähoitopaikkaan tai kouluun. Ilmoitusvelvollisuus taas syntyy esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsen elinpiiri muuttuu ja sovittua tapaamisjärjestelyä ei voida toteuttaa pidentyneen välimatkan vuoksi.
Ilmoitus on tehtävä vähintään 3 kuukautta ennen muuttoa, jos mahdollista
Lain mukaan muutosta on ilmoitettava, jos mahdollista, vähintään kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa, kuitenkin ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin. Näin ollen lakiin ei ole otettu tarkkaa määräaikaa ilmoitukselle, vaan arviointi on tilannekohtaista. Hyvissä ajoin tehty ilmoitus mahdollistaa sen, että vanhemmat voivat keskustella tilanteesta ja heillä on aikaa ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin järjestelyn muuttamiseksi vastaamaan uusia olosuhteita.
Ilmoitusvelvollisuudella on tarkoituksensa
Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on pyrkiä kannustamaan vanhempia keskusteluun muuton mahdollisista vaikutuksista ja sen edellyttämistä tulevista järjestelyistä hyvissä ajoin ennen kuin muuton on määrä tapahtua. Säännöksellä on pyritty välttämään sitä, ettei lasta käytetä viestinviejänä ja välikappaleena vanhempien välisessä yhteydenpidossa. Kuitenkaan kaikissa tilanteissa ei ole mahdollista ilmoittaa muutosta kolmea kuukautta ennen suunniteltua muuttoa. Tämän takia lain sanamuodon mukaisesti ilmoitus on tehtävä, jos mahdollista esitetyn määräajan puitteissa. Ilmoitusvelvollisuus turvaa lapsen etua ja vanhempien oikeutta tavata lapsiaan, se kannustaa vanhempia keskustelemaan asiasta ja edesauttaa sovinnollista ratkaisua tilanteeseen. Laki ei aseta suoranaista sanktiota sille, joka jättää ilmoittamatta toiselle lapsen muutosta. On kuitenkin hyvä huomioida, että kaikenlainen omavaltainen toiminta, ilman keskustelua toisen vanhemman kanssa, voi kääntyä itseä vastaan lapsen huoltajuutta ja asumista koskevassa oikeudenkäynnissä.
Jos tarvitset oikeudellista apua, älä epäröi olla yhteydessä toimistoomme sivun alla olevan yhteystietolomakkeen kautta, tai soittamalla numeroon 09 541 3973.