Usein kuulee puhuttavan ratkaisun olevan lapsen edun mukainen tai lapsen edun olevan osa päätöksentekoa. Lapsen etu on johtava periaate tilanteissa, jotka koskevat lapsen oikeuksia. Tuomioistuimen on otettava lapsen etu huomioon viranpuolesta ja ratkaisuvaihtoehdoista on aina valittava se, joka paremmin toteuttaa juuri siinä kyseisessä tilanteessa lapsen etua.
Lapsen edun arviointi on lähtökohtaisesti ongelmallinen. Kyseessä on tietyllä tapaa tulkinnanvarainen ja tilannesidonnainen arvio, johon hyvin herkästi vaikuttavat päätöstä tekevän viranomaisen omat käsitykset ja kokemukset. Lapsen etu edellyttää tuomioistuimen ja viranomaisten laajaa perehtymistä tilanteeseen, yksityiskohtaisia perusteluita sekä asettumista perheen asemaan. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle puuttuu perustavanlaatuisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaamaan perhe-elämän suojaan, jolloin vastakkain ovat kaksi hyvin vahvaa perus- ja ihmisoikeutta – oikeus perhe-elämään ja lapsen etu.
Lastensuojelulain mukaan lapsen edun arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota muun muassa lapsen tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin, läheisiin ja jatkuviin ihmissuhteisiin sekä mahdollisuutta saada ymmärrystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaista valvontaa ja huolenpitoa. Lapsen edun voidaankin katsoa asettavan niin viranomaisille kuin vanhemmillekin rajat ja samalla taas se oikeuttaa heidät toimimaan ja tekemään päätöksiä lapsen puolesta.
Puhuttaessa lapsen sijoittamisesta kodin ulkopuolelle lapsen etu edellyttää, että sijoittamisen on toteutettava lapsen etua paremmin kuin kotiin jäämisen. Lapsen etu lastensuojelussa on eräänlaista riskiarviointi, jossa tulee punnita eri vaihtoehtoja. Lapsen etu edellyttää ratkaisunteossa, että lapsen ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Lapsen etu toteutuu eri tavalla lapsen ollessa leikki-ikäinen tai teini-ikäinen, toki saman ikäisenkin lapsen kehitysvaiheet voivat poiketa toisistaan ja tämä on otettava arvioinnissa huomioon.
Lapsen hoivan ja huolenpidon ensisijainen vastuu on lapsen vanhemmilla. Lainkin mukaan vanhemmat tietävät parhaiten, mikä on juuri heidän lapsensa edun mukaista toimintaa. Kuitenkin lainsäädäntö luo myös yhteiskunnalle vastuun lapsen oikeuksien toteutumisesta. Vastuu jakautuu lähinnä sen mukaan, mitä pidetään lapselle vahingollisena. Jos lapsen elinympäristöä kotona pidetään vahingollisena – yhteiskunnan vastuu kasvaa.
Mikäli tarvitset apua lastensuojeluun, tapaamisoikeuteen, huoltajuuteen tai muuten lapsiin ja perheeseen liittyvissä asioissa voit olla meihin yhteydessä puhelimitse 09 5413 973, sähköpostilla toimisto@aamannisto.fi tai yhteydenottolomakkeen kautta.