Lapsen etu ja lastensuojelu

Usein kuulee puhuttavan ratkaisun olevan lapsen edun mukainen tai lapsen edun olevan osa päätöksentekoa. Lapsen etu on johtava periaate tilanteissa, jotka koskevat lapsen oikeuksia. Tuomioistuimen on otettava lapsen etu huomioon viranpuolesta ja ratkaisuvaihtoehdoista on aina valittava se, joka paremmin toteuttaa juuri siinä kyseisessä tilanteessa lapsen etua. Lapsen edun arviointi on lähtökohtaisesti ongelmallinen. Kyseessä on tietyllä […]

Jatka lukemista
Tuomioistuimella on velvollisuus ratkaista sen käsiteltävänä oleva asia

Näyttötaakka

Asiaa ei tule välttämättä heti ajatelleeksi, mutta tuomioistuimen on aina ratkaistava asia, mikä sen päätettäväksi saatetaan. Tämä pätee kaikissa asiaryhmissä niin hakemusasioissa kuin riita- ja rikosasioissakin. Tätä tuomioistuimen velvollisuutta kutsutaan ratkaisupakoksi. Tuomioistuin tekee ratkaisunsa sille esitetyn näytön perusteella. Käytännössä siis useimmiten kirjallisten todisteiden ja todistajien kuulemisten kautta. Näistä muodostuu näyttö, minkä pohjalta tuomioistuin muodostaa kuvan […]

Jatka lukemista

Avioehtosopimus

Mikä on avioehtosopimus? Avioehtosopimuksessa voidaan määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla osapuolista on tai jonka hän myöhemmin saa. Avioehtosopimuksessa voidaan avio-oikeus sulkea pois koko omaisuuden osalta tai vain tietyn omaisuuden osalta. Vaihtoehtoja on useita. Avioehtosopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia, että puolisoiden avio-oikeus koskee ainoastaan avioliiton solmimisen jälkeen saatua omaisuutta. Siinä voidaan sopia esimerkiksi, […]

Jatka lukemista

Lapsen oikeus elää vanhempiensa kanssa

Tänään on lapsen oikeuksien päivä. Lapsen oikeudet on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on valtioita sitova ihmisoikeussopimus. Sopimuksen ulkopuolella on ainoastaan yksi valtio, Yhdysvallat. Sopimuksessa lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä. Lapsen oikeuksien sopimuksessa on 54 artiklaa. Lisäksi sopimukseen on lisätty kolme lisäpöytäkirjaa. Tässä on kuvattu lyhyesti sopimuksen 9 artiklaa. Lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen […]

Jatka lukemista

Miten isien oikeudet kasvoivat vuonna 2016?

Isänpäivä on otollinen aika nostaa esiin isyyslain muutos, joka tuli voimaan 1.1.2016. Isyys on toki kaikkea muuta kuin juridiikkaa. Isyyslaki on kuitenkin nimenomaan sitä juridiikkaa, mikä antaa mahdollisuuden oikeasti olla isä. Tämän artikkelin näkökulmana on, miten isien asemaa saada virallinen status isänä helpotettiin. Avioliitossa syntyneen lapsen isä on automaattisesti äidin aviomies. Siksi artikkelissa puhutaan lähinnä […]

Jatka lukemista

Lapsen kuuleminen huostaanottoprosessissa

Lastensuojelulain mukaan lapsen mielipide on selvitettävä aina häntä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Selvittäminen tulee tehdä lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Mielipiteen selvittämisessä ei ole ikärajaa. Lastensuojelussa 12 vuotta täyttäneellä lapsella on huoltajan ohella erillinen puhevalta häntä koskevissa asioissa eli hän voi toimia huoltajan rinnalla omassa asiassaan. Lapsen osallisuudesta ja kuulemisesta on siis säädetty laajasti lastensuojelulaissa jo […]

Jatka lukemista

Edunvalvontavaltakirja – Mikä se oikein on?

Testamentti on valtaosalle suomalaisista ainakin jossain määrin tuttu asiakirja, vaikka tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia suomalaisista on sellaisen laatinut. Testamentilla määrätään testamentin laatijan omaisuuden jaosta hänen kuolemansa jälkeen, mutta harvempi tulee miettineeksi tilannetta toiselta kantilta: mitä jos ei omana elinaikanaan olekaan enää kykenevä päättämään oman omaisuutensa käytöstä. Kuka siitä huolehtii ja mihin sitä voidaan […]

Jatka lukemista

Miksi sopiminen kannattaa?

Suurin osa riita-asioista on sellaisia, että riidan osapuolet voivat tehdä asiassa sovinnon. Vain murto-osa riita-asioista, lähinnä lapsiin liittyvät, ovat sellaisia, että tuomioistuimen tai muun viranomaisen on hyväksyttävä ja vahvistettava sovinto. Sovinnolle voidaan tarvittaessa hakea vahvistus käräjäoikeudesta. Tällöin sovinto on myös suoraan täytäntöönpanokelpoinen ja tuo turvaa esimerkiksi tilanteessa, jossa sopimuksen toinen osapuoli ei täytä sopimusvelvoitettaan. Vahvistettu […]

Jatka lukemista