Vappua on juhlittu jo keskiajalta lähtien ja se on saanut nimensä alun perin pyhimykseksi julistetun nunna Walborgan mukaan. Toukokuun ensimmäinen päivä on kansainvälinen työläisten juhlapäivä. Juhlapäivä on saanut alkunsa siitä, kun Yhdysvalloissa vuonna 1886 järjestettiin mielenosoitus kahdeksan tuntisten työpäivien puolesta. Suomessa vappu on perinteisesti ollut työväen ja ylioppilaiden juhla. Se on ollut liputuspäivä vuodesta 1979 lähtien nimellä suomalaisen työn päivä.
Suomalainen työ ja työlainsäädäntö on kansainvälisessä vertailussa monin tavoin erityinen, sillä suomessa työntekijöillä on yleensä ottaen hyvin vahva asema suhteessa työnantajiin. Muualla maailmassa työntekijöiden asema on monella tapaa heikompi, erityisesti Euroopan ulkopuolella. Suomi kuuluu parhaimpaan luokkaan Global Rights -indeksissä, joka luokittelee maat sen mukaan, miten niissä kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia. Siksi näin vappuaattona on otollinen aika sanoa pari sanaa suomalaisen työoikeuden erityispiirteistä.
Suomalainen työoikeus eroaa muiden maiden työlainsäädännöstä monilla eri tavoin. Yksi suomalaisen työoikeuden erityispiirteistä on työehtosopimusten keskeinen asema. Työehtosopimus on työntekijäliittojen ja työnantajaliittojen välillä solmittu sopimus koskien alan palkkausta, työaikoja ja työoloja. Lain mukaan jokaisen työnantajan on noudatettava vähintään alan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Siten valtakunnalliset yleissitovat työehtosopimukset sitovat myös sellaisia alan työnantajia, jotka eivät ole järjestäytyneet. Suomessa julkisella sektorilla työ- ja virkaehtosopimusten kattavuus on 100 % ja yksityisellä sektorilla jo yli 80 %.
Työehtosopimuksissa on siten työntekijöiden asemaan tärkeästi vaikuttavia elementtejä. Niissä esimerkiksi säädetään vähimmäispalkoista. Työnantajan tulee maksaa työntekijälle vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sen sijaan työntekijälle voidaan vapaasti maksaa suurempaa palkkaa kuin työehtosopimuksessa on määrätty. Lisäksi työehtosopimuksissa määritellään tarkasti työntekijöiden työajat sekä oikeudet sairaus- ja lomakorvauksiin. Työehtosopimuksilla sovitaan työn vähimmäisehdoista, joten ne turvaavat nimenomaan työntekijän oikeuksia. Jos tilannetta vertaa esimerkiksi Yhdysvaltojen työntekijöiden oikeuksiin, on Suomessa erittäin kattava työntekijää suojaava lainsäädäntö. Yhdysvalloissa yleensä työpäivät ovat hyvin pitkiä eikä viikonloppu- ja iltatöistä välttämättä makseta erillistä korvausta. Lisäksi työntekijöillä ei ole yleistä oikeutta sairaus- ja lomakorvauksiin.
Toinen suomalainen erityispiirre, mikä usein hämmästyttää ihmisiä ainakin Euroopan ulkopuolella, on työntekijän vahva suoja irtisanomisia vastaan. Työntekijän voi irtisanoa henkilöön liittyvien syiden vuoksi vain, jos työntekijä on rikkonut tai laiminlyönyt työtehtäviään vakavasti tai, jos työntekijän työntekoedellytykset ovat muuttuneet niin olennaisesti, että hän ei kykene selviytymään työtehtävistään. Lisäksi irtisanominen on mahdollista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Siten työnantaja ei voi irtisanoa ketään vain sillä perusteella, että naama tai luonne ei miellytä.
Tätä tilannetta voidaan verrata esimerkiksi Yhdysvaltoihin, joissa työntekijän ja työnantajan välinen suhde on täysin erilainen. Yhdysvalloissa työnantaja voi irtisanoa työntekijän millä perusteella vain, eikä irtisanomisaikoja oikeastaan ole.
Irtisanomisiin liittyen täytyy kuitenkin vielä todeta se, että vaikka yksittäisen työntekijän irtisanominen on Suomessa varsin vaikeaa, työvoiman vähentäminen YT-neuvotteluiden kautta on vastaavasti helpompaa kuin monissa muissa Euroopan maissa. Suomessa henkilöön liittyvistä syistä ei ole helppoa irtisanoa ketään, mutta useita henkilöitä koskevat tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin perustuvat irtisanomiset ovat toteutettavissa varsin helposti.
Joka tapauksessa Suomessa on työntekijöillä kokonaisuudessaan vahvat oikeudet, joita voi hyvillä mielin juhlia huomenna ja miksei jo tänäänkin.