Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen – mikä se on ja miten se eroaa kunnianloukkauksesta?

Share

Kunnianloukkaus rikoksen tekomuotona on monelle meistä tuttu juttu. Läheskään kaikille ei ole kuitenkaan ole selvää, mitä tarkoittaa rikoslaissa rangaistavaksi säädetty yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Moni sekoittaa yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen kunnianloukkaukseen.

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen tarkoittaa toisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan toimittamista lukuisten ihmisten saataville siten, että se on omiaan aiheuttamaan loukatulle vahinkoa, kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Rangaistavuuden edellytyksenä on lisäksi, ettei tekijällä ole ollut oikeutta levittää tällaista tietoa, vihjausta tai kuvaa. Tekotapaa ei ole rajattu, vaan tieto tai kuva voidaan levittää lukuisten ihmisten tietoisuuteen esimerkiksi joukkotiedotusvälinettä käyttämällä, yleisötapahtumassa, internetissä tai sosiaalisessa mediassa. Esittämisen tapaakaan ei ole rajattu, vaan tällainen tieto voidaan jakaa niin suullisesti kuin kirjallisestikin.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei kuitenkaan pidetä tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka muussa tällaisessa toiminnassa mukana olevasta henkilöstä, joka voi vaikuttaa henkilön toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä. Sallittavuuden lisäedellytyksenä on, että tiedon esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asia käsittelemiseksi.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kuitenkin on hyvä huomata, että myös esimerkiksi poliitikoilla on oikeus yksityisyyden suojaan. Tästä esimerkkinä on taannoin julkisuudessakin paljon huomiota saanut tapaus, jossa oli kyse kirjasta, jossa oli julkaistu silloisesta pääministeri Matti Vanhasesta yksityiselämän ydinalueelle liittyviä tietoja. Kyseisessä tapauksessa kirjan kirjoittaja Susan Ruusunen sekä kustantaja tuomittiin yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoihin.

Miten yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen sitten eroaa kunnianloukkauksesta?

Kunnianloukkauksessa teon kohteena on valheellisen tiedon levittäminen, kun taas yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen kohteena on tieto, joka on totta. Muuten molemmissa rikoksissa kyse on teosta, joka voi aiheuttaa teon kohteena olevalle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa.

Posted in Rikosoikeus.

2 Comments

  1. Tekstissä on usein tehty pieni virhe, jolla on iso merkitys: kyse ei oikeasti ole ”yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä” vaan yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Rikoksen tunnusmerkistöön kuuluu nimenomaan se, että yksityiselämää loukkaa tiedon levittäminen. Levitetyn tiedon ei sinänsä tarvitse olla mitenkään ”loukkaavaa”. Lakitekstissä tämä on selvästi sanottu, eli teko = levittäminen on sanktioitu, mutta usein toimittajat, poliisi, juristit ja jopa tuomioistuimet lukevat, ajattelevat ja siksi tulkitsevat pykälän väärin.

    • Kiitokset kommentista. Olet sinänsä lähes oikeassa. Nimenomaan tiedon levittäminen on saktioitu, mutta teon tulee lakitekstin mukaan ”olla omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa”. Tiedon ei siis tarvitse olla varsinaisesti loukkaavaa, mutta käytännössä tiedon tulee olla sellaista, että se menee tuon lakitekstin määritelmän sisään. Käytännössä teko on tiedon levittäminen ja tuo vahinko, kärsimys tai halveksunta tulee tiedosta, vaikka lakitekstissä puhutaankin teosta. Totta sinänsä, että tuo termi on lipsahtanut tarkkaan ottaen väärin. Vaikka artikkelin sisältö ei varsinaisesti muutu, niin tämä toki korjataan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *