Tänään on lapsen oikeuksien päivä. Lapsen oikeudet on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on valtioita sitova ihmisoikeussopimus. Sopimuksen ulkopuolella on ainoastaan yksi valtio, Yhdysvallat. Sopimuksessa lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä. Lapsen oikeuksien sopimuksessa on 54 artiklaa. Lisäksi sopimukseen on lisätty kolme lisäpöytäkirjaa. Tässä on kuvattu lyhyesti sopimuksen 9 artiklaa.
Lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 artiklan mukaan lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa. Viranomaiset, voivat kuitenkin erottaa lapsen vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti, jos se on lapsen edun mukaista. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on kuitenkin oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaamisetkin voidaan kuitenkin estää, mikäli se on lapsen edun vastaista.
Yleensä lapsen etuna on asua kotona toisen tai molempien vanhempiensa luona. Kuitenkin joskus lapsen etu voi vaatia lapsen sijoittamista asumaan kotinsa ulkopuolelle. Lasten yleissopimuksessa tällaisena tilanteena on mainittu väkivalta ja lapsen laiminlyönti. Myös vanhempien päihteidenkäyttö voi johtaa siihen, ettei ole lapsen edun mukaista asua kotona.
Kun lapsen vanhemmat asuvat erillään, lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittaa, että lapsella on oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä myös siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Yhteydenpito toiseen vanhempaansa on nimenomaan lapsen oikeus.
Jos lapsi erotetaan vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti, yleissopimus edellyttää, että päätöksen tehneen viranomaisen päätös tulee olla mahdollista saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi.
Sopimus velvoittaa Suomen viranomaisia monella tapaa. Ensinnäkin sopimuksen määräyksiä tulee soveltaa suoraan ja niihin voi vedota oikeudessa. Toiseksi lainsäätäjän on tullut huolehtia, että kansallinen laki vastaa sopimusta. Kolmanneksi sopimus myös velvoittaa valtiota käytännön toiminnassaan noudattamaan sopimuksen määräyksiä. Koska sopimus on osa lainsäädäntöämme, velvoittaa se yhtälailla tavallisia kansalaisiakin. Siten jokainen aikuinen on velvollinen parhaan kykynsä mukaan huolehtimaan myös siitä, että lapsen oikeus elää vanhempiensa kanssa toteutuu.