Tuomioistuimella on velvollisuus ratkaista sen käsiteltävänä oleva asia

Näyttötaakka

Asiaa ei tule välttämättä heti ajatelleeksi, mutta tuomioistuimen on aina ratkaistava asia, mikä sen päätettäväksi saatetaan. Tämä pätee kaikissa asiaryhmissä niin hakemusasioissa kuin riita- ja rikosasioissakin. Tätä tuomioistuimen velvollisuutta kutsutaan ratkaisupakoksi. Tuomioistuin tekee ratkaisunsa sille esitetyn näytön perusteella. Käytännössä siis useimmiten kirjallisten todisteiden ja todistajien kuulemisten kautta. Näistä muodostuu näyttö, minkä pohjalta tuomioistuin muodostaa kuvan […]

Jatka lukemista

Opiskelijablogi: Hallitusohjelman linjaukset naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä

Naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on yksi keskeisistä tuoreen hallitusohjelman linjauksista. Hallitusohjelman mukaan naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan on tarkoitus puuttua rikoslain uudistuksilla, minkä lisäksi seksuaali- ja väkivaltarikosten uhrien auttamiseen pyritään kohdistamaan lisää resursseja. Toimistossamme työskennellään säännöllisin väliajoin sellaisten rikosjuttujen parissa, joissa on kyse naisiin tai lapsiin kohdistuneesta väkivallasta. Myös meillä […]

Jatka lukemista

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen – mikä se on ja miten se eroaa kunnianloukkauksesta?

Kunnianloukkaus rikoksen tekomuotona on monelle meistä tuttu juttu. Läheskään kaikille ei ole kuitenkaan ole selvää, mitä tarkoittaa rikoslaissa rangaistavaksi säädetty yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Moni sekoittaa yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen kunnianloukkaukseen. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen tarkoittaa toisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan toimittamista lukuisten ihmisten saataville siten, että se on omiaan aiheuttamaan loukatulle vahinkoa, […]

Jatka lukemista

Rikoksen uhrin asianajajan palkkio

Suomessa pääsääntönä on, että hävinnyt osapuoli velvoitetaan tuomioistuimen päätöksessä maksamaan voittaneen osapuolen asianajokulut. Tämä pääsääntö pätee myös rikosasioissa. Rikokseen syyllistynyt eli vastaajaa velvoitetaan maksamaan rikoksen uhrin eli asianomistajan kulut, jos rikos luetaan syyksi. Rikoksen uhrin kannalta tilanne on kuitenkin valitettavan usein se, että rikokseen syyllistyneellä henkilöllä ei ole tuloja eikä maksukykyä. Tällöin on vaarana, että […]

Jatka lukemista