Vastaamon tietomurto syyteharkintaan Esitutkinta on valmistunut Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneesta tietomurrosta ja siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan. Tietomurron seurauksena potilastietoja varastettiin, ja niillä alettiin kiristää Vastaamon asiakkaita. Kiristäjä uhkaili julkaisevansa potilaiden henkilökohtaisia tietoja, kuten terapiamuistiinpanoja, ja joidenkin potilaiden osalta tiedot myös päätyivät kiristäjän julkaisemiksi. Rikoslain rikosnimikkeistä tietomurto voisi mahdollisesti täyttää joko törkeän kiristyksen (ja sen yrityksen) ja/tai törkeän […]
Jatka lukemistaCategory Archives: Rikosoikeus
Huumausainekauppa ja internet
Internetin salatun TOR-verkon kautta käytävään huumausainekauppaan liittyvät poliisitutkinnat ovat viime aikoina ulottuneet myös sellaisiin henkilöihin, jotka eivät ole aiemmin olleet rikostutkinnan osapuolena. Esimerkiksi silkkitien, sipulikanavan ja sipulimarketin palvelinten paljastuminen on tuonut poliisin ja tullin tietoon tuhansien huumaus-, lääke- ja dopingaineita internetin kautta myyneiden ja ostaneiden ihmisten henkilöllisyystiedot. Huumausainerikoksesta tai huumausaineen käyttörikoksesta epäillyn kannattaa ottaa yhteyttä […]
Jatka lukemistaLaillisen itsepuolustuksen rajat
Onneksi suurin osa meistä ei koskaan joudu tilanteeseen, jossa joutuisimme puolustamaan itseämme voimakeinoin. Yleensä uhkaavista tilanteista myös selviää parhaiten puhumalla tai pakenemalla. Ikävä kyllä meistä kuka tahansa saattaa kuitenkin joutua tilanteeseen, jossa väkivalta tai sen uhka on niin välitön, että ainoa keino välttyä väkivallan kohteeksi joutumiselta on puolustaa itseänsä keinoin, jotka ilman toisen osapuolen hyökkäystä […]
Jatka lukemistaAsiaa lähestymiskiellosta
Suomessa määrätään lähestymiskieltoja vuosittain yli tuhannelle henkilölle. Lähestymiskiellon on tarkoitus ehkäistä ennalta henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvia rikoksia sekä vakavaa häirintää. Siten lähestymiskieltoa voidaan hakea, mikäli on joutunut esimerkiksi perheväkivallan uhriksi ja on todennäköistä, että rikos voi tapahtua tulevaisuudessa uudestaan. Lähestymiskielto määrätään, mikäli on aihetta epäillä, että henkilö, jota vastaan lähestymiskieltoa pyydetään, tekisi edellä […]
Jatka lukemistaNäyttötaakka
Asiaa ei tule välttämättä heti ajatelleeksi, mutta tuomioistuimen on aina ratkaistava asia, mikä sen päätettäväksi saatetaan. Tämä pätee kaikissa asiaryhmissä niin hakemusasioissa kuin riita- ja rikosasioissakin. Tätä tuomioistuimen velvollisuutta kutsutaan ratkaisupakoksi. Tuomioistuin tekee ratkaisunsa sille esitetyn näytön perusteella. Käytännössä siis useimmiten kirjallisten todisteiden ja todistajien kuulemisten kautta. Näistä muodostuu näyttö, minkä pohjalta tuomioistuin muodostaa kuvan […]
Jatka lukemistaOpiskelijablogi: Hallitusohjelman linjaukset naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä
Naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on yksi keskeisistä tuoreen hallitusohjelman linjauksista. Hallitusohjelman mukaan naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan on tarkoitus puuttua rikoslain uudistuksilla, minkä lisäksi seksuaali- ja väkivaltarikosten uhrien auttamiseen pyritään kohdistamaan lisää resursseja. Toimistossamme työskennellään säännöllisin väliajoin sellaisten rikosjuttujen parissa, joissa on kyse naisiin tai lapsiin kohdistuneesta väkivallasta. Myös meillä […]
Jatka lukemistaYksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen – mikä se on ja miten se eroaa kunnianloukkauksesta?
Kunnianloukkaus rikoksen tekomuotona on monelle meistä tuttu juttu. Läheskään kaikille ei ole kuitenkaan ole selvää, mitä tarkoittaa rikoslaissa rangaistavaksi säädetty yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Moni sekoittaa yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen kunnianloukkaukseen. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen tarkoittaa toisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan toimittamista lukuisten ihmisten saataville siten, että se on omiaan aiheuttamaan loukatulle vahinkoa, […]
Jatka lukemistaRikoksen uhrin asianajajan palkkio
Suomessa pääsääntönä on, että hävinnyt osapuoli velvoitetaan tuomioistuimen päätöksessä maksamaan voittaneen osapuolen asianajokulut. Tämä pääsääntö pätee myös rikosasioissa. Rikokseen syyllistynyt eli vastaajaa velvoitetaan maksamaan rikoksen uhrin eli asianomistajan kulut, jos rikos luetaan syyksi. Rikoksen uhrin kannalta tilanne on kuitenkin valitettavan usein se, että rikokseen syyllistyneellä henkilöllä ei ole tuloja eikä maksukykyä. Tällöin on vaarana, että […]
Jatka lukemista