Vastaamon tietomurto syyteharkintaan
Esitutkinta on valmistunut Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneesta tietomurrosta ja siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan. Tietomurron seurauksena potilastietoja varastettiin, ja niillä alettiin kiristää Vastaamon asiakkaita. Kiristäjä uhkaili julkaisevansa potilaiden henkilökohtaisia tietoja, kuten terapiamuistiinpanoja, ja joidenkin potilaiden osalta tiedot myös päätyivät kiristäjän julkaisemiksi. Rikoslain rikosnimikkeistä tietomurto voisi mahdollisesti täyttää joko törkeän kiristyksen (ja sen yrityksen) ja/tai törkeän yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkistön.
Syytteen viimeinen nostopäivä on 18.10.2023, jolloin siis selviää, eteneekö asia syyttäjän toimesta oikeuteen.
Poliisi on myös saanut selville kaikki tietomurron 33 086 uhria. Poliisi on automaattisesti liittänyt jokaisen uhrin asianomistajaksi törkeään kiristyksen yritykseen, vaikka he eivät olisi aiemmin tehneet itse rikosilmoitusta tai antaneet poliisille lausumaa. Tältä osin asianomistajalta ei siis vaadita tässä vaiheessa vielä omia toimia.
Mikäli kiristäjä on myös vuotanut tietoja julkisuuteen, törkeä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen sen sijaan on asianomistajarikos, mikä tarkoittaa, ettei syyttäjä voi nostaa kyseisestä rikoksesta syytettä, jollei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa ensi kädessä sitä, että jokaisen asianomistajan, jonka tietoja on levitetty eteenpäin, on itse tehtävä asiassa rikosilmoitus. Poliisi on pyytänyt asianomistajia tekemään rikosilmoituksen 31.5.2023 mennessä, mutta se on toki mahdollista vielä tämänkin jälkeenkin. Käytännössä tämä vain tarkoittaa sitä, etteivät 31.5.2023 jälkeen tehdyt ilmoitukset enää ehdi samaan esitutkintaan muun kokonaisuuden kanssa, vaan ne tutkitaan erikseen yksittäin.
Asianomistajan oikeus vahingonkorvaukseen
Jokaisella tietomurron uhrilla on mahdollisuus vaatia tulevassa todennäköisessä oikeuskäsittelyssä vahingonkorvausta esimerkiksi rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä, joko tulevassa rikosprosessissa tai, mikäli käräjäoikeus erottaa vahingonkorvausvaatimukset rikosasiasta erilleen, siviiliprosessissa. Valtiokonttorista on vahvistettu, että myös kiristyksen yrityksen osalta voi olla mahdollista saada korvausta kärsimyksestä rikosvahinkolain nojalla.
Riippumatta siitä, onko tietomurron tekijällä myöhemmin mahdollisuutta korvata hänelle mahdollisesti maksettavaksi tuomitut vahingonkorvaukset, korvausta voi kuitenkin hakea maksettavaksi Valtiokonttorista, kun asiassa on saatu lainvoimainen tuomio. Toimistomme laatii toimeksiannon puitteissa muun ohella korvaushakemuksen asianomistajan puolesta.
Tuomioistuin on yhteydessä jokaiseen asianomistajaan korvaus- ja/tai rangaistusvaatimuksen esittämiseksi myöhemmin asian edetessä. Asianomistaja voi itse esittää vahingonkorvausvaatimuksensa tuomioistuimessa, mutta on suositeltavaa harkita, tarvitseeko asianomistaja korvausvaatimuksen laatimiseksi ja sen esittämiseksi käräjäoikeudessa oikeudellista avustajaa. Avustajan käytöstä aiheutuneet kustannukset voivat tulla korvatuiksi joko valtionvaroista tai vaihtoehtoisesti kotivakuutukseen yleensä sisältyvästä oikeusturvavakuutuksesta. Selvitämme aina toimeksiannon alkaessa, asiakas on oikeutettu oikeusapuun tai sen, korvataanko oikeudenkäyntikulusi mahdollisesta oikeusturvavakuutuksestasi.
Mikäli asia herättää kysymyksiä, toimistoomme voi olla yhteydessä puhelimitse, sähköpostilla tai alla olevan yhteydenottolomakkeen kautta.
Lisää aiheesta esimerkiksi: https://poliisi.fi/ohjeet-tietomurron-uhreille, https://www.riku.fi/miten-vastaamo-tapaus-etenee-uhrin-nakokulmasta-2/
Lisää asianomistajan avustajan palkkion korvaamisesta löydät täältä.